Yhdessä ja erikseen
Peili- ja Kehystehdas Martta Mäkinen valmisti 1950-luvun alussa 53 erilaista peilimallia. ”Huonekalukuvastimia” eli seinäpeilejä oli yli 30 erilaista, ja ne olivat joko ajan muodin suosimia viistohiottuja tai koristereunahiottuja. Pula-ajan helpotuttua selluloidi ja muovi alkoivat syrjäyttää puun ja metallin kehysmateriaalina.
1950-luvun alussa peilitehtaan työnjohtajaksi nousi Olli Mäkinen, jonka vastuulle tuli myös yrityksen kehittäminen. Hän hankkikin aktiivisesti alasta tietoa sekä Suomesta että ulkomailta. Pekka ja Matti Mäkinen kehittelivät erilaisia tuotannossa tarvittavia koneita ja laitteita. He myös toivat selluloidin ja muovin käsittelytaidon yritykseen. Antti Mäkisen vastuulle tuli johtaminen, tuotteiden hinnoittelu, materiaalihankinta ja markkinointi.
Uusien menetelmien ja toiminnan laajentumisen seurauksena peilitehtaan verstas- ja varastotilat eivät enää 1950-luvulle tultaessa riittäneet. Liikevaihtoverolain muutoksen johdosta yritys päätettiin vuonna 1953 ”hajottaa” useampaan erillisen yksikköön, kun veljekset perustivat nimiään kantavat toiminimet. Näin verorasitus pieneni.
Peilitehdas jäi Martta Mäkisen omistukseen ja siellä valmistettiin suuret seinäpeilit. Peilitehdas työsti lasia, joka hopeoitiin, leikattiin ja hiottiin peileiksi. Hopeoitua peililasia myytiin valmiiksi leikattuna myös veljesten peilinvalmistamoihin. Niille myytiin myös muovia ja selluloidia kehystarpeisiin. Peilitehdas osti muovia ja selluloidia suurissa erissä, koska maahantuojat eivät olleet halukkaita myymään niitä pienissä erissä.
1950-luku oli isojen huonekalukuvastimien aikaa. Pikkupeileistä tehtiin värikkäitä ja hinnaltaan kaikkien kukkarolle sopivia malleja.
Uusien tuotteiden valmistus ja tuotekehitys siirtyivät poikien yrityksiin, jolloin jokainen pääsi kehittämään omaa alaansa. Pentti Mäkisen yritys valmisti Tyrvään Roismalassa seinäpeilejä ja kahta kokoa pöytäpeilejä, joihin kuului niklattu jalka ja selluloidista valmistettu värikäs reunalista. Seinäpeilejä valmistettiin useampia eri malleja.
Pekka Mäkisen yritys toimi Nokialla. Sen tuotteita olivat selluloidista valmistetut parta-, käsilaukku- ja pöytäpeilit sekä ”filmitähti-taskupeili”. Vuonna 1957 Pekka hankki muovikoneen, joka mahdollisti pehmeän polyteenimuovin käytön kehysmateriaalina.
Matti ja Helmi Mäkisen Tyrvään Asemamäessä sijainneen yrityksen tuotteita olivat selluloidikehyksiset partapeilit, pöytäpeilit ja käsilaukkupeilit. Vuonna 1956 yritykseen hankittiin muovikone, jolloin päätuotteeksi valikoituivat muovireunaiset seinäkuvastimet.
Peilitehtaan työnjohtajana toimineella Olli Mäkisellä oli Tyrvään Raivionkylässä oma yritys, jolla oli peilinvalmistuksessa oma pieni alueensa, selluloidikehyksiset taskupeilit.
Antti Mäkinen perusti tukkuliikkeen nimeltä Muovi-Kuvastin, joka vastasi muiden valmistamien tuotteiden myynnistä. Pientuotteet myytiin omasta varastosta, kun taas suuret huonekalukuvastimet lähtivät peilitehtaalta suoraan maailmalle. Myynti kattoi koko maan ja siitä vastasi ensin kauppaedustaja Lauri Korpela ja vuodesta 1957 lähtien Aarno Alakoski. Suurimmat asiakkaat olivat yhä SOK, OTK ja Kesko. 1950-luvun lopulla asiakkaiksi tulivat myös Stockmann, Renlund ja Tallberg sekä joukko yksityisiä tukkukauppoja.
Muovi-Kuvastimen vuoden 1958 kuvastossa oli 19 eri seinäpeilimallia, joita oli useita eri kokoja ja reunahiontavaihtoehtoja. Tällöin esitelty uutuus oli lasihyllyllä varustettu kylpyhuonekuvastin MK-60, jonka Matti Mäkinen kehitti. Loput mallit olivat Mäkisen veljesten yritysten pienpeilejä. Lisäksi myynnissä oli kirjakaappien vetolaseja ja pöytäpintalaseja huonekalutehtaille sekä kauppojen sisustukseen soveltuvia lasisia myymälähyllyjä.