Kasvu edellyttää investointeja

Peilien myynnin jatkuva kasvu vaati investointeja uusiin tuotantotiloihin sekä koneisiin ja laitteisiin. Vuonna 1978 käyttöön otettiin uusi lasin vastaanottohalli ja vuotta myöhemmin puuntyöstöhalli sekä lämpökeskus purusiiloineen. Vuonna 1980 valmistuivat raakalaudan varastokatos, puun kuivaamot, sosiaaliset tilat ja trukkitalli.

Kun Mäkisen Kuvastin alkoi valmistaa hiottureunaisia kehystämättömiä Monikko-peilejä 1970-luvun puolivälissä, mahdollisti se hionnan, leikkauksen ja jopa pakkauksen automatisoinnin. Vuonna 1980 yritykseen hankittiin leasing-periaatteella Benteler-merkkiset hionta- ja pesukoneet, joihin yhdistettiin jatkolinja, jolta tuotteet siirtyivät kutistekalvokoneeseen ja pakkauslaatikkoon.

Vuonna 1982 valmistui täysin automaattinen isojen lasien syöttöpöytä ja pian sen jälkeen myös samanlainen vastaanottopöytä Steinhardt-linjan toiseen päähän. Hopeoitavia lasikokoja oli tällöin vain muutamia, ja ne joko myytiin sellaisenaan eteenpäin tai sitten leikattiin hopeoituina tehtaan omaa peilituotantoa varten.

Ihannetuotannossa hihnalla kulkeva lasi etenee pysähtymättä ja muuttuu samalla valmiiksi pakatuksi peiliksi.

Mäkisen Kuvastimen peilit tekivät hyvin kauppansa 1980-luvun alussa, ja kovan kysynnän innostamina yhtiö teki vuonna 1984 suurinvestoinnin, kun Länsi-Saksasta ostettiin Klöpperin valmistama ja viimeistä tekniikkaa edustanut hopeointilinja. Sen jatkeeksi hankittiin Italiasta täysin automaattinen Botteron valmistama hopeoidun lasin leikkauslinja.

Steinhardt-linjan alkupäähän valmistui vuonna 1982 automaattinen syöttöpöytä.
Uuteen lasihalliin tuli iso siltanosturi, joka oli välttämätön Mäkisen Kuvastimen siirryttyä käyttämään Pilkingtonin laadukasta ja suurikokoista float-lasia.
Suurten lasien hopeointi edellytti myös erilaisia apuvälineitä. Yrityksen oman väen voimin kehitettiin imukuppinosturi.
Vuonna 1978 tehtaalle perustettiin oma silkkipaino, kun Mäkisen Kuvastin osti Svecia-koneen. Tämä mahdollisti erilaisten silkkipainettujen peilien valmistuksen.
Mäkisen Kuvastimen puuosaston työntekijät vuonna 1979 valmistuneen puuntyöstöhallin ja lämpökeskuksen edessä. Taustalla purusiilot.
Klöpperin linja otettiin käyttöön vuonna 1984.

Laiteinvestoinnin vuoksi myös tehtaan layout uudistettiin. Investointi nosti yrityksen tuotantokapasiteetin 2,5-kertaiseksi. Vuonna 1985 uudella hopeointilinjalla ylitettiin puolen miljoonan neliömetrin tuotanto.

Mäkisen Kuvastimen vuoden 1984 Klöpper-suurinvestointi ajoittui hetkeen, jolloin peilien valmistuksen markkinat olivat jo murroksessa. Samalla kun lasitehtaat keskittyivät, siirtyi peilien valmistus halvempien tuotantokustannusten maihin. Niihin myös Ikea siirsi peilien hankintansa, kun yhtiö kehitti maailmanlaajuista osto-organisaatiotaan. Ikean ostot Mäkisen Kuvastimelta kääntyivät laskuun vuonna 1985 ja loppuivat vuonna 1988.