Teollinen peilinvalmistus vauhdittuu
Mäkisen Muovi ja Kuvastimen tuotantopäällikkö Olli Mäkinen ja vientipäällikkö Matti Hakala tekivät helmikuussa 1966 matkan Keski- ja Etelä-Eurooppaan tarkoituksena tutustua lasin hopeointi- ja reunahiomakoneisiin. Lontoossa he näkivät Steinhardt-merkkisen hopeointilinjan toiminnassa. Vaikka tehdas oli nokinen ja sijaitsi metroradan alla, syntyi kirkasta peiliä liukuhihnalta. Seuraavana vuonna yhtiö hankki Steinhardt-linjan, jonka hopeointiliuosten ruiskutusmenetelmä sopi Pohjolan ilmastoon.
Uusi hopeointilinja sijoitettiin Vinkinmäen tehtaan laajennusosaan, joka valmistui vuonna 1967. Uuteen, osittain kaksikerroksiseen halliin tulivat tilat myös lasin vastaanotolle ja varastolle sekä hiomolle. Toinen kerros varattiin työntekijöiden sosiaalitiloja varten ja sinne rakennettiin myös pukuhuoneet, sauna ja ruokailupaikka. Seuraavana vuonna toteutettiin vielä konttorin laajennus entisen tehdasrakennuksen puolelle.
Uuden hopeointilinjan käyttöönotto oli juhlava tilaisuus. Nyt lasi muuttui automaattisesti heijastavaksi peiliksi, ja samalla hopeointikapasiteetti moninkertaistui noin 1 000–1 200 neliöön päivässä. Hopeoitavia lasikokoja oli aluksi kolmisenkymmentä. Lasi leikattiin ja hiottiin ennen hopeointia.
Noustuaan toimitusjohtajaksi Matti Hakala ymmärsi, että investointien ja yritystoiminnan suunnittelun tuli perustua täsmällisiin tietoihin. Oli aika ottaa käyttöön automaattinen tietojenkäsittely.
Suurten lasien hopeoinnin aloittaminen edellytti myös erilaisia apuvälineitä. Yrityksen oman väen voimin kehitettiin imukuppinosturi. Yritys hankki myös kaksi englantilaista Autoflow-merkkistä reunahiontakonetta. Kun ennen hiontaa teki 6–7 henkilöä, hoiti saman työn nyt kaksi työntekijää yltäen samalla kolminkertaiseen työnopeuteen.
Yhtiön nimi muutettiin vuonna 1967 muotoon Mäkisen Kuvastin Oy. Vuonna 1969 yhtiön toimitusjohtajaksi nimitettiin myyntijohtaja Matti Hakala, joka hoiti tehtävää vuoteen 1972 asti, jolloin hän siirtyi yhtiön vientijohtajaksi. Tämän jälkeen toimitusjohtajaksi nousi Seppo Collander. Perheen piiriin toimitusjohtajuus palasi vuonna 1976, kun Antti Mäkinen otti tehtävän taas hoitaakseen.
Mäkisen Kuvastimessa otettiin vuonna 1971 käyttöön automaattinen tietojenkäsittely (atk), kun yritys alkoi vuokrata Oy Nokia Ab:n tietokonepalveluja. Atk:lle siirrettiin ensin myyntitilastointi asiakkaittain, talousalueittain ja tuotteittain sekä vuotta myöhemmin kirjanpito ja myynnin raportointi. Vuonna 1979 yritykseen hankittiin oma IBM-32 pienoistietokone, jolla voitiin hoitaa samat asiat mukaan lukien palkanlaskenta ja vientilaskutus.